Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto, Geneve: Toimialat: Terveys

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO, Geneve

Mission Permanente de la Finlande
Avenue de France 23, Case Postale 198, 1211 Genève 20, Suisse
Puh. +41-22-919 4242, Fax: +41-22-740 0287
S-posti sanomat.gen@formin.fi
Français | Suomi | Svenska | English | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maailman terveysjärjestö WHO

WHO on Suomen terveyspolitiikan kehittämisen ja arvioimisen tärkein kansainvälinen yhteistyökumppani ja Suomen kehityspoliittisen vaikuttamisen keskeinen väline. Sen kautta kanavoitavalla vapaaehtoisella kehitysyhteistyö- ja humanitaarisella rahoituksella edistetään Suomen kehityspolitiikan näkökulmasta tärkeitä erityisesti terveyteen ja inhimilliseen kehitykseen sekä humanitaariseen apuun liittyviä tavoitteita. Kansallisena WHO-vastuuviranomaisena toimii sosiaali- ja terveysministeriö, joka vastaa sääntömääräisestä jäsenmaksusta WHO:lle ja koordinoi yhteistoimintaa ulkoministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa. WHO:n asiantuntijayhteistyössä ovat lisäksi mukana muut kansalliset terveysinstituutiot.

WHO perustettiin vuonna 1948 ja se on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna ja luotettuna kansainvälisenä toimijana. WHO:n tavoitteeksi määritellään järjestön peruskirjassa mahdollisimman hyvän terveyden turvaaminen kaikille ihmisille. Terveyskysymykset olivat keskeisessä asemassa YK:n vuosituhattavoitteissa ja ne ovat näkyvästi mukana myös syyskuussa 2015 hyväksytyissä uusissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Tavoite 3 on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Siihen sisältyy 13 vertikaalista kuolleisuuden, vammaisuuden ja tautien vähentämiseen liittyvää alatavoitetta ja horisontaalisena tavoitteena terveyden universaali kattavuus (universal health coverage, UHC). Myös muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy terveyden kannalta relevantteja tavoitteita.

WHO:n ylin päättävä elin on vuosittain toukokuussa kokoontuva yleiskokous, jonka tehtävänä on päättää terveyspoliittisista linjauksista. Yleiskokouksen asioita valmistelee ja sen päätöksiä toimeenpanee 34-jäseninen hallintoneuvosto, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Suomi ei ole tällä hetkellä hallintoneuvoston jäsen, mutta osallistuu aktiivisesti WHO:n keskeisten toimielinten työhön. Pysyvä edustusto ylläpitää tiiviitä yhteyksiä WHO:n sihteeristöön myös kokousten väliaikoina. Suomelle tärkeitä asioita pyritään edistämään paitsi suoraan kahdenvälisesti myös yhdessä muiden EU- ja pohjoismaiden kanssa. Aktiivinen osallistuminen erilaisiin valmisteleviin kokouksiin on keskeinen osa pysyvän edustuston päivittäistä työtä.

WHO:n kiinalainen pääjohtaja Margaret Chan on toiminut tehtävässään vuodesta 2007. Hänen toinen toimikautensa päättyy vuonna 2017. Chanin päätoiminta-alueita ovat olleet erityisesti Afrikan alueen naisten ja lasten terveystilanteen kohentuminen, ympäristömuutosten terveysvaikutukset ja terveys turvallisuuskysymyksenä sekä laaja-alaisena kehityskysymyksenä. Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon osallistuminen ja valmistautuminen ja vastaaminen globaaleihin terveysuhkiin ovat järjestön ajankohtaisimpia tehtäviä.

Terveys on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut pysyvästi osaksi myös muiden kuin perinteisten terveystoimijoiden agendaa. Terveyden painoarvo turvallisuuskysymyksenä on korostunut edelleen viime aikoina, ei vähiten ebolaepidemian vuoksi. Pääjohtaja Chanin pääosin onnistunut pääjohtajakausi on yleisesti ottanut lisännyt uskoa järjestön toimintaan, joskin hiljattain WHO on saanut runsaasti kritiikkiä ebolaepidemian hoidosta. Järjestö on nyt tehostamassa hallintoaan monin uudistuksin, mukaan lukien hätätilannetoiminnan uudistaminen.  

Viime vuosina Suomen kehitysavun varoista maksettu tuki WHO:lle on ollut 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Suomi on ollut pioneerimaita aikanaan perusterveydenhuollossa ja Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman kehittämisessä sekä sittemmin Terveyttä kaikille vuoteen 2015 -ohjelmassa. Kroonisten tautien ennaltaehkäisy, mielenterveystyö, tupakointi, terveet elintavat, sekä terveysjärjestelmien ja erityisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen ovat Suomelle tärkeitä toiminta-alueita. Suomi on lisäksi ollut monella tapaa edelläkävijä terveyden yhdistämisessä laajasti yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon. Suomi esitti vuonna 2014 Health in All Policies -lähestymistapaa koskevan päätöslauselman, joka sai laajan kannatuksen ja hyväksyttiin 67. yleiskokouksessa. Muita ajankohtaisia ja Suomelle tärkeitä teemoja ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä WHO:n hätätilannetoiminnan uudistaminen. Suomi on aktiivinen WHO:n humanitaarisen työn tukija ja on pyrkinyt vahvistamaan WHO:n roolia osana globaalia humanitaarista järjestelmää. 

YK:n HIV/AIDS-järjestö UNAIDS

Globaalin terveyden alueelle kuuluvista ongelmista mittavin ja näkyvin 1990-luvulta alkaen on ollut HIV/AIDS-epidemia. Siinä vaiheessa kun taudin merkitys kestävän kehityksen kannalta alettiin ymmärtää, siihen päätettiin vastata vuonna 1993 perustamalla YK:n AIDS-ohjelma eli UNAIDS, joka aloitti toimintansa vuonna 1996. UNAIDS:n toimialaan kuuluvat vuosituhattavoite 6; HIV/AIDS:n, malarian ja muiden sairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostaminen, ja vuosina 2001, 2006 ja 2011 pidettyjen YK:n AIDS-erityisistuntojen toimeenpanon tukeminen ja seuranta. UNAIDS koordinoi yhdentoista ohjelmassa mukana olevan tukijajärjestön (UNHCR, UNICEF, WFP, UNDP, UNFPA, UN Women, UNODC, ILO, UNESCO, WHO ja Maailmanpankki) AIDS-työtä sovitun työnjaon mukaisesti.  UNAIDS on tuonut AIDS:n globaalille poliittiselle agendalle ja saanut poliittiset päätöksentekijät näkemään AIDS:n ei pelkästään terveyskysymyksenä vaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä.

UNAIDS:n pääjohtajana on vuodesta 2009 toiminut malilainen Michel Sidibé. UNAIDS:n tärkein hallintoelin on 27-paikkainen ohjelmaneuvosto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Genevessä. Siihen kuuluu kerrallaan 22 jäsenvaltiota ja viisi kansalaisjärjestöjen valitsemaa edustajaa (ilman äänioikeutta). Tukijärjestöillä on osallistumisoikeus. Jäsenmaat ovat järjestäytyneet edelleen äänestysryhmiin; Suomi kuuluu samaan äänestysryhmään Norjan ja Tanskan kanssa. Johtokunta käsittelee ajankohtaisia asioita sekä ennalta valittuja erityisteemoja.

Suomi toimi viimeksi ohjelmaneuvoston jäsenenä vuosina 2010-11 ja on senkin jälkeen toiminut aktiivisesti sihteeristön työn tukemiseksi. Geneven pysyvä edustusto on tärkeä linkki yhteistyössä suomalaisten alan asiantuntijoiden ja UNAIDS:n sihteeristön välillä.

Suomi on tukenut UNAIDS:n toimintaa alusta alkaen ja järjestö on nykyisin Suomen HIV/AIDS-rahoituksen tärkein kansainvälinen kanava. Suomi kuuluu järjestön päärahoittajamaihin yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ja on tärkeä kumppani myös politiikka-asioissa. Vuonna 2015 Suomen tuki järjestölle on 8 miljoonaa euroa. Suomi korostaa politiikkalinjauksissaan erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa, kokonaisvaltaisen ennaltaehkäisyn merkitystä sekä ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin sekä kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen liittyvät kysymykset.

UNAIDS:n mukaan seuraavat viisi vuotta (Fast-Track) ovat ratkaisevan tärkeitä HIV/AIDS-epidemian nujertamisessa. Järjestön tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 90% HIV-positiivisista ihmisistä tietää oman statuksensa, 90% tartunnan saaneista saa hoitoa ja 90%:lla hoitoa saavilla ihmisillä virusten määrä veressä on mittaamattomalla tasolla (ns. 90-90-90 tavoite). Jos näihin tavoitteisiin päästään, estetään lähes 28 miljoonaa uutta infektiota ja 21 miljoonan ihmisen menehtyminen. AIDS-vasteen nopeuttamiseen ja tehostamiseen tarvittavan poliittisen sitoutumisen turvaamiseksi UNAIDS:n ohjelmaneuvosto hyväksyi lokakuussa 2015 päivitetyn strategian ohjaamaan järjestön toimintaa.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.12.2015


© Suomen pysyvä edustusto, Geneve | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot