Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kehitysmaiden naiset tekevät bisnestä - Suomen pysyvä edustusto, Geneve : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO, Geneve

Mission Permanente de la Finlande
Avenue de France 23, Case Postale 198, 1211 Genève 20, Suisse
Puh. +41-22-919 4242, Fax: +41-22-740 0287
S-posti sanomat.gen@formin.fi
Français | Suomi | Svenska | English
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.6.2011 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Kehitysmaiden naiset tekevät bisnestä

Tyypillisesti naisten bisnekset ovat pieniä, kotikutoisia ja heikkotuottoisia. Ne hädin tuskin elättävät omistajansa saati auttavat rikastumaan.

Tilastot todistavat, että kehitysmaiden naiset ovat kovia yrittämään. Esimerkiksi Ruandassa 60 prosenttia pienyrityksistä on naisten omistuksessa, ja Laosissa osuus lähenee 70 prosenttia.

Eteläisessä Afrikassa naiset taas pyörittävät rajakauppaa, ja Länsi-Afrikan Beninissä kaksi kolmannesta kaupan arvosta syntyy naisten bisneksistä. Kaikissa kehitysmaissa valtaosa maatalouden pientuotannosta on naisten käsissä.

Naiset ovat tutkitusti myös vastuullisia yrittäjiä. He maksavat lainansa takaisin miehiä tunnollisemmin ja sijoittavat jopa 90 prosenttia tuotoistaan omaan perheeseensä. Vastaavasti miesten tuloista vain puolet päätyy lähimmäisten hyvinvointiin.

Silti – tai juuri siksi – 70 prosenttia maailman köyhistä on naisia.

Perusopeilla markkinoille

”Jos haluamme puuttua köyhyyteen, meidän on tuettava naisia”, Kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n pääjohtaja Patricia Francis korostaa.

ITC:n pääjohtaja Patricia Francis. Kuva: Tiina KirkasITC:n pääjohtaja Patricia Francis. Kuva: Tiina Kirkas

ITC:n tehtävänä on auttaa kehitysmaita osallistumaan maailmantalouteen. Se toimii Maailman kauppajärjestön WTO:n ja YK:n alaisuudessa. Pääjohtaja Francis osallistui kesäkuun puolivälissä Helsingissä kansainväliseen naisyrittäjien konferenssiin ja vieraili samalla ulkoministeriössä.

Francis tietää, että tyypillisimmillään kehitysmaiden naisten bisnekset ovat pienimuotoisia, kotikutoisia ja heikkotuottoisia. Ne hädin tuskin elättävät omistajansa saati auttavat rikastumaan.

Useimmiten naiset puuhaavatkin bisneksineen tuotantoketjujen alkupäässä, kun miehet käärivät rahaa korkeammin jalostettujen tuotteiden myyntivoitoista.

Siksi naiset ovat ITC:n toiminnan ytimessä, kun se perehdyttää kehitysmaiden pienyrittäjiä markkinatalouden perusteisiin, Francis kertoo.

Yleensä oppitunnit keskittyvät markkinoiden ymmärtämiseen ja eri osapuolten kohtaamiseen.

”Esimerkiksi ennen kuin tuottaja ryhtyy viljelemään kassavaa, hänen on tiedettävä kassavan reitti markkinoille. Tuottajan on tunnettava ostaja ja hänen vaatimuksensa, jotta hän voi viljellä myyntikelpoista kassavaa”, Francis selvittää.

Afrikassa ITC:llä onkin erityisiä kahvinkasvattaja- ja ananasviljelijänaisille räätälöityjä ohjelmia, joissa he oppivat etsimään tuotteilleen markkinoita. Samalla he onnistuvat nostamaan tuotteidensa jalostusastetta ja kohentamaan siten toimeentuloaan. Vertaistukea afrikkalaisnaiset saavat Etelä- ja Väli-Amerikasta.

Tartu verkkoon

Naisyrittäjät menestyvät miehiä huonommin osin siksikin, että he ovat sukupuoleltaan naisia. Useissa kehitysmaissa naiset eivät edes saa perustaa yrityksiä, omistaa omaisuutta tai luoda omaa pankkitiliä.

Naiset eivät saa myöskään pankista lainaa. Esimerkiksi Ugandassa vielä jonkin aikaa sitten vain yhdeksän prosenttia pankkien luotoista myönnettiin naisille.

Patricia Francis muistuttaa, että aina ei kyse ole puuttuvasta lainsäädännöstä vaan naisia syrjivistä perinteisistä ajatus- ja toimintamalleista. Esimerkiksi Bangladeshissa kunniallinen nainen ei tee bisnestä.

”Siksi on tärkeä keskustella yhteisön miesten kanssa ja saada heidät hyväksymään naisten oikeus hankkia omaisuutta ja toimia yrittäjänä. Osa miehistä kokee yrittävän naisen uhkana, joten avoin dialogi on paras tapa edistää naisten asiaa.”

Lisäksi naiset tekevät usein bisnestään kotona, mikä tarkoittaa työn ohella hoidettavia lapsia ja muita kotitöitä. Se taas vähentää työn tuottavuutta ja tuottoja. Francisin mielestä kotityön ei silti tarvitse muodostua ongelmaksi, vaan yrittäjyys voi sovittua myös naisen arkeen.

”Itä-Afrikassa olemme esimerkiksi osittaneet tuotteiden valmistusta monelle naiselle, jotka tekevät oman osuutensa kotitöiden lomassa joustavasti.”

Kaikkein eniten naisyrittäjät tarvitsevat kuitenkin mahdollisuuksia päivittää tietojaan ja kehittää taitojaan. Francis muistuttaakin, että monet naiset toimivat yrittäjinä ilman mitään muodollista koulutusta.

”Silti koulutuskaan ei auta, jos naisyrittäjä ei pääse mukaan markkinoille ja verkostoihin. Siksi naisten on luotava omia verkostojaan ja tiedostettava omat mahdollisuutensa. Kokeneista yrittäjänaisista voisi olla myös kehitysmaissa opastamaan nuorempiaan eteenpäin”, Francis neuvoo.

Tiina Kirkas

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 22.6.2011


© Suomen pysyvä edustusto, Geneve | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot