Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti ulkopoliittisen linjapuheen Suomen edustustojen päälliköille näiden kokoontuessa vuotuisille suurlähettiläspäiville Helsingissä elokuun lopulla.
”Miten näen Suomen aseman? Millaisia ovat tavoitteemme lähialueella? Entä miten meidän tulee hahmottaa Euroopan kriisiä? Ja miten meidän kannattaisi toimia etujemme puolesta globaalitasolla?” Muun muassa näihin kysymyksiin Niinistö pyrki puheessaan vastaamaan.
Maailman ongelmien ratkaisu on osoittautunut odotettuakin vaikeammaksi”, presidentti Niinistö totesi. Turvallisuusuhkat ovat aiempaa enemmän esillä, ja talouden merkitys kasvaa samalla, kun luonnonvarat niukkenevat. ”Syömme enemmän kuin tienaamme, eikä meillä ole mitään varmuutta siitä, että huomenna tienaisimme niin paljon, että kate riittää. Kaikilla se ei tule riittämään.”
Hän korosti, että keskinäisriippuvuus on maailmassa viime aikoina kasvanut, mutta maailmassa on tällä hetkellä johtajuustyhjiö. Moninapaisen uuden järjestelmän ääriviivat eivät ole vielä hahmottuneet, eikä kasvaviin haasteisiin ole pystytty vielä luomaan riittävän toimivia valtioiden välisiä yhteistyöjärjestelmiä.
Presidentti Niinistö korosti lähialueiden, eli Pohjoismaiden, Itämeren maiden sekä Venäjän roolia Suomen kannalta. Itämeren lisäksi myös arktiset alueet ovat Suomelle tärkeitä niin taloudellisesta- kuin ympäristönäkökulmastakin.
”Liittyminen Euroopan unioniin lähes 18 vuotta sitten oli Suomelle oikea valinta”, presidentti Niinistö painotti. Suomi on hakenut sieltä kestäviä tuloksia yhteisiä pelisääntöjä noudattamalla. Nyt EU läpikäy rakenteellista kriisiä, jossa Niinistön mukaan ei ole lainkaan selvää, miten nykyinen elämänmalli kyetään jatkossa säilyttämään. ”Yksi asia on varmaa: Euroopan asema ei tule olemaan entisensä”, hän totesi.
EU-maat pystyvät Niinistön mukaan yhdessä vaikuttamaan parhaiten globaaliin politiikkaan. Jäsenmaiden keskinäinen luottamus pitää palauttaa, ja yhteistyötä syventää myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla.
Suomella ei tässä prosessissa ole varaa ”ylimieliseen pullistelupolitiikkaan sen paremmin kuin kynnysmattona olemiseen”, Niinistö kuvaili. Omat asiat on hoidettava tulevaisuudessakin hyvin, ja samaa voidaan odottaa myös muilta: ”Euroopan unionin kehityksen on oltava moraalin ja demokratian kannalta kestävää.”
”Meidän on uudella tavalla vietävä Suomea maailmalle, paitsi tuotteina, myös investointikohteena ja hyödyllisenä yhteistyökumppanina”, presidentti kehotti. Hän muistutti, että Suomella on nyt väestön ikääntyessä edessään uudenlainen jälleenrakennusprojekti.
”Uuteen hahmoon muotoutuva kansainvälinen ympäristö on sellainen, jossa vetäytyjät eivät menesty”, hän totesi ja muistutti, että Suomen etujen ajamisen lisäksi myös vastuunkanto maailmanlaajuisesti on tärkeää.
”Näkökulmamme ei saa rajoittua vain lähialueille tai Eurooppaan.” On pysyttävä maailman valtakeskusten, Yhdysvaltojen ja nousevien mahtien, läheisyydessä ja huomattava uusien yhteistyömahdollisuuksien paikat.
Suomi onkin aloitteellinen Lähi-idän joukkoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevan konferenssin kanssa ja pyrkii myös YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. ”Turvallisuusneuvosto, jos mikä, on paikka kantaa vastuuta ja hakea ratkaisuja”, hän painotti. Presidentti huomautti, että jo kampanja itsessään on vahvistanut kansainvälistä asemaamme.
Tasavallan presidentti muistutti, että toimiva, koulutettu yhteiskunta ja tasapainoinen julkinen talous määrittävät kansainvälistä asemaamme.
”Arvopohjamme – oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys, demokratia, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeusvaltio – on vakaa ja tunnustettu. Meidät tunnetaan vastuunkantajina, niin rauhanturvaajina, sovittelijoina kuin kehitysyhteistyön parista”.
Suomesta voisi tulla jonkinlainen hyvän arjen suurvalta, Niinistö maalaili puheessaan suurlähettiläille. Oma pärjääminen onkin hänen mukaansa kaiken ehto: ”Vain hyvinvoiva Suomi voi kantaa vahvaa vastuuta maailman asioista.”
