Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ihmisoikeudet - Suomen pysyvä edustusto, Geneve : Toimialat : Ihmisoikeudet

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO, Geneve

Mission Permanente de la Finlande
Avenue de France 23, Case Postale 198, 1211 Genève 20, Suisse
Puh. +41-22-919 4242, Fax: +41-22-740 0287
S-posti sanomat.gen@formin.fi
Français | Suomi | Svenska | English
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Ihmisoikeudet

Geneve on yksi keskeisimmistä kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan keskuksista. Kaupungissa sijaitsevat YK:n alainen Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja ihmisoikeusneuvosto sekä lukuisia kansalaisjärjestöjä, jotka seuraavat nimenomaan ihmisoikeuskysymyksiä.

Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR, Office of the High Commissioner for Human Rights)

YK ihmisoikeusvaltuutetun (UNHCHR) toimi perustettiin 1993 Wienin ihmisoikeuskokouksen suositusten perusteella. YK:n järjestyksessään kuudentena ihmisoikeusvaltuutettuna aloitti eteläafrikkalainen tuomari Navanethem Pillay syyskuun alusta 2008. Ihmisoikeusvaltuutettu ja hänen toimistonsa ovat YK:n keskeisin ihmisoikeuselin. Valtuutetun toimiston keskeisin tavoite on edistää ihmisoikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. Etusijalla toimiston työskentelyssä on kaikkein vakavimpiin ihmisoikeusloukkauksiin puuttuminen ja kaikkein haavoittuvimpien suojeleminen. Toimisto pyrkii yleisellä tasolla edistämään niin kansalais- ja poliittisia oikeuksia kuin myös taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä oikeutta kehitykseen. Toimisto tekee myös tiivistä yhteistyötä YK:n jäsenmaiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen ihmisoikeuksien toimeenpanoa ja kunnioittamista valtiollisella tasolla. Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kenttätoimintojen vahvistamiseen on erityisesti panostettu viime vuosina. Valtuutetun toimisto avustaa ihmisoikeusneuvostoa asiantuntemuksellaan ja hallinnollisesti sekä tukee lukuisia komiteoita YK:n kansainvälisten sopimusten noudattamisen valvomisessa.

Vuonna 2009 Suomi oli OHCHR:n 10. suurin vapaaehtoisrahoittaja yli 4 milj. USD:n kokonaistukirahoituksella. Kenttätyön osalta Suomi tukee taloudellisesti OHCHR:n toimintaa Ugandassa, Libanonissa, Nepalissa, Kolumbiassa ja Afganistanissa. Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja erityisesti sen perustoimintojen vahvistaminen YK:n sääntömääräisen budjetin kautta on Suomen keskeisimpiä tavoitteita YK:ssa.

Ihmisoikeusneuvosto (HRC, Human Rights Council)

YK:n yleiskokous perusti keväällä 2006 ihmisoikeusneuvoston, joka korvasi vuonna 1946 perustetun ihmisoikeustoimikunnan. Ihmisoikeusneuvoston tehtävänä on edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua maailmanlaajuisesti.

Ihmisoikeusneuvostoon kuuluu 47 jäsenmaata, joista kolmannes vaihtuu vuosittain. Neuvoston jäsenmaat valitaan YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa maantieteellisen maaryhmäjaon pohjalta. "Länsiryhmälle", johon myös Suomi kuuluu, on ihmisoikeusneuvostossa varattu seitsemän paikkaa. Jäsenyyskausi on kolmivuotinen, ja maa voi olla jäsen korkeintaan kaksi kautta peräkkäin. Rotaation aloittamiseksi neuvoston ensimmäisissä vaaleissa kuitenkin valittiin arvalla yksi-, kaksi- tai kolmevuotinen jäsenyyskausi. Suomi valittiin jäseneksi neuvoston ensimmäisissä vaaleissa toukokuussa 2006. Suomi sai kuitenkin arvalla vain yhden vuoden jäsenyyden, joten Suomen kausi päättyi jo kesäkuussa 2007.

Neuvosto kokoontuu vuosittain yhteensä kymmeneksi viikoksi vähintään kolmeen yleisistuntoon, joissa pyritään eri tavoin ennaltaehkäisemään ihmisoikeusloukkauksia sekä puuttumaan tilanteisiin, joissa ihmisoikeuksia loukataan. Kaikki YK:n jäsenmaat saavat osallistua neuvoston kokouksiin, mutta ainoastaan neuvoston jäsenet saavat äänestää päätöksistä. Neuvostolla on käytössään yli 40 erityismekanismia, kuten erityisraportoijia, itsenäisiä asiantuntijoita ja työryhmiä, jotka raportoivat neuvoston yleisistuntoihin erinäisistä ihmisoikeuskysymyksistä tai maatilanteista.

Neuvosto toimii aktiivisesti myös yleisistuntojen välillä, jolloin neuvosto voi tarvittaessa kokoontua myös erityisistuntoihin. Kesäkuuhun 2010 mennessä on pidetty kolmetoista erityisistuntoa, joista viimeisin käsitteli Haitin ihmisoikeustilannetta maanjäristyksen jälkeen.

Myös yleinen määräaikaistarkastelu (UPR, Universal periodic review) tehdään suurelta osin ihmisoikeusneuvoston yleisistuntojen välillä pidettävissä työryhmäkokouksissa. Yleinen määräaikaistarkastelu on ihmisoikeusneuvoston uusi mekanismi, joka tarkastelee kaikkien YK:n jäsenmaiden ihmisoikeustilannetta neljän vuoden välein. Määräaikaistarkasteluja suoritetaan kolme kertaa vuodessa, ja jokaisella kerralla tarkastellaan 16 maan ihmisoikeustilanne. Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laatii käsittelyssä olevan maan ihmisoikeustilanteesta raportin keräten tietoa useista eri lähteistä. Tarkasteltavana oleva maa laatii halutessaan vastavuoroisesti oman kirjallisen selvityksen ihmisoikeustilanteestaan. Muut jäsenmaat saavat osallistua raporttien tarkasteluun ja esittää tarkasteltavalle maalle kysymyksiä ja suosituksia. Näkemystenvaihdon jälkeen tarkastelusta laaditaan raportti, joka sisältää päätelmiä tarkastellun maan ihmisoikeustilanteesta sekä suosituksia tilan kohentamiseksi. Suomen ihmisoikeustilanne tarkastettiin ensimmäisten maiden joukossa huhtikuussa 2008.

Näiden lisäksi neuvoston tiimoilla kokoontuu ympäri vuoden erilaisia työryhmiä ja foorumeita käsittelemään temaattisia kysymyksiä, kuten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia sekä rasismia ja oikeutta kehitykseen.

Suomen pysyvä edustusto osallistuu aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston toimintaan ja tekee tiivistä yhteistyötä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa. Vuonna 2009 hyväksytyssä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa Suomen erityisiksi painopistealueiksi ihmisoikeuspolitiikassa on määritelty mm. naisten, lasten, alkuperäiskansojen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisten henkilöiden oikeudet. Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteena on edistää ihmisoikeustilanteen kohentumista eri maissa ihmisoikeussopimusten pohjalta sekä tehostaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän toimintaa. Ihmisoikeusneuvostosta Suomen ja EU:n tavoitteena on luoda operatiivinen elin, joka pystyy tehokkaasti puuttumaan ihmisoikeushaasteisiin eri puolilla maailmaa. Erityisraportoijien itsenäisyyden säilyttäminen ja yleisen määräaikaistarkastelun sisällöllisen merkityksellisyyden takaaminen ovat Suomen ensisijaisia prioriteetteja. Nämä ovat myös Suomen ja EU:n tavoitteita, kun ihmisoikeusneuvoston toimintaa arvioidaan ja mahdollisesti uudistetaan vuonna 2011.

Suomen aktiivinen kansainvälinen rooli ihmisoikeuksien edistämisessä ja ihmisoikeusvelvoitteiden hyvä toimeenpano kotimaassa liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä ihmisoikeuksia, yhteiskunnallista tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja hyvää hallintoa toteuttavana maana Suomella on edellytyksiä ja uskottavuutta edistää näitä myös kansainvälisesti. Ihmisoikeuspolitiikka kuuluu Suomessa hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueisiin, ja ihmisoikeudet huomioidaan myös usealla eri politiikan sektorilla. Suomen hallitus pyrkii myös tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä kotimaisessa että kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa.

© Suomen pysyvä edustusto, Geneve | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot