YK:n Genevessä päämajaansa pitävistä erityisjärjestöistä Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin jo paljon ennen YK:ta ja Suomen Genevessä olevaa pysyvää edustustoa. Se tapahtui heti I maailmansodan jälkeen Versailles'n rauhankonferenssissa vuonna 1919, ja on tällä hetkellä ainoana jäljellä Versailles'n sopimuksella perustetuista organisaatioista. ILO:sta tuli vuonna 1946 ensimmäinen YK:n erityisjärjestöistä.
ILO:n tavoitteet
Työelämän peruskysymyksiin keskittyvä ja niitä koskevia kansainvälisiä standardeja edistävä YK-järjestö on tämän päivän maailmassa perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Maailman talouden kriisin ja työttömyyden kasvun myötä työllisyyskysymykset ovat vahvistuneet osana globaaliagendaa ja ihmisten arkipäivää järjestön kaikissa 185 jäsenmaissa. Työympäristö ja se, että ihmisten on mahdollista hankkia oma ja perheensä elanto nimenomaan ihmisarvoista työtä ("decent work") tekemällä on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen "hyvinvointia tukevan elinympäristön" olennainen osa. Kansainvälisen työsäännöstön (International Labour Standards) laatiminen eli työoloja säätelevien yleissopimusten ja suositusten hyväksyminen sekä niiden toteuttaminen on järjestön tärkeimpiä tehtäviä.
ILO:n teknisen yhteistyön ohjelmia tuetaan sekä Suomen kehitysyhteistyö-määrärahoista että lähialueyhteistyövaroista. Suomen avustuksella on mm. käynnistetty Pietarissa lapsityövoiman käytön lopettamiseen tähtäävä hanke, pyritty edistämään vammaisten henkilöiden asemaa työmarkkinoilla Etelä-Kaukasiassa ja naisten työllistymistä Pohjois-Afrikassa.
Vuosittain kesäkuussa järjestettävä ILO:n kolmeviikkoinen kansainvälinen työkonferenssi sekä kaksi kertaa vuodessa kokoontuva ILO:n hallintoneuvosto ovat ainutlaatuinen kansainvälisen keskustelun foorumi, koska jäsenmaita edustamassa ovat jäsenmaiden hallitusten lisäksi työmarkkinaosapuolet - työnantajien sekä työntekijöiden edustajat.
Suomen pysyvän edustusto osallistuu aktiivisesti ILO:n hallintoelinten kokouksiin ja niiden kokousvalmisteluihin. Suomi osallistuu ILO:n työhön koordinoidusti yhteistyössä Suomen eri sektoriviranomaisten (erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoasiainministeriön) kesken. Suomi toimii ensisijaisesti osana EU:ia, mutta työkysymyksissä perinteisesti myös pohjoismainen yhteistyö on vahvaa.
Suomi ei ole tällä hetkellä ILO:n hallintoneuvoston jäsen. Tanska edustaa pohjoismaita hallintoneuvostossa vuoteen 2014 asti.
