Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kauppapolitiikka - Suomen pysyvä edustusto, Geneve : Toimialat : Kauppapolitiikka

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO, Geneve

Mission Permanente de la Finlande
Avenue de France 23, Case Postale 198, 1211 Genève 20, Suisse
Puh. +41-22-919 4242, Fax: +41-22-740 0287
S-posti sanomat.gen@formin.fi
Français | Suomi | Svenska | English
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kauppapolitiikka

Kauppapolitiikan yhtenä perinteisenä tehtävänä on totuttu pitämään kaupan rajaesteiden – tullien laskemista tai kokonaan poistamista. Tämä tehtävä on ajankohtainen vielä tänäänkin, mutta kauppapolitiikassa on entistä enemmän huomioitava yritystoiminnan globaali luonne.

Rajaesteiden poistuessa tai madaltuessa huomiota on kiinnitettävä muihin kaupan esteisiin – kuten mm. teknisiin määräyksiin ja standardeihin, immateriaalioikeuksiin, tukien käyttöön ja kilpailuun sekä kaupan menettelyihin. Kauppapolitiikkamme keskeisenä tavoitteena on luoda suomalaisyrityksille yhtäläiset edellytykset ja tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla globaaleilla markkinoilla.

Kauppapolitiikalla on kuitenkin yhteydet muihin keskeisiin globaalikysymyksiin. Kehitys, työelämän normit ja ympäristö on mainittu tällaisina laajoina kysymyksinä. Kaupan vapauttamisella ja sääntöjen luomisella on suotuisia vaikutuksia. Positiivinen vaikutus on hyvin usein kytköksissä jäsenten oman sisäisen politiikanmuodostamisen tehokkuuteen – kuten mm. liiketoiminnan mahdollistavan, transparentin ja ennakoitavan toimintaympäristön luomiseen ja ylläpitoon. Globaali kaupankäynti on kuitenkin tuonut mukanaan myös uusia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen tai vaikkapa ruokaturvallisuuteen. Mitään politiikanlohkoa ei nykyään voida hoitaa täysin erillisenä muusta ympäristöstä.

Kauppapolitiikalla tuetaan suotuisan liiketoimintaympäristön luomista eri puolilla maailmaa. Genevessä, Maailman kauppajärjestössä, WTO:ssa neuvotellaan ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä sekä sopimusjärjestelmän saattamisesta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Tarpeen vaatiessa WTO:n puitteissa myös ratkotaan ongelmatilanteita, ja pyritään palauttamaan jäsenten välisten oikeuksien ja velvoitteiden välinen tasapaino.

Maailman kauppajärjestö WTO

Suomi on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen sen perustamisesta eli vuodesta 1995 alkaen. WTO:n perustamissopimus ja sen liitesopimukset allekirjoitettiin vuonna 1994 seitsemänvuotisen Uruguayn kauppaneuvottelukierroksen tuloksena. Neuvottelukierroksella uusittiin vuodesta 1947 voimassa ollut tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, GATT-sopimus, jonka sopimusosapuolista tuli uuden järjestön, WTO:n jäseniä sekä laajennettiin sopimuspohjaa. Tällä hetkellä WTO:ssa on 153 jäsentä.

WTO on ainoa maailmanlaajuinen järjestö, jossa sitovin sopimuksin luodaan kansainvälisen kaupan sääntöjä sekä valvotaan niiden noudattamista. WTO:n tavoitteena on purkaa kaupan esteitä ja kaikenlaista syrjintää kaupan alalla. Jäsenet tekevät järjestössä päätökset yksimielisesti. WTO:ssa syntyneisiin sopimuksiin tarvitaan kansallisten parlamenttien hyväksyntä niiden voimaan saattamiseksi. Sopimuksissa määritellään sopimuspuolten oikeudet ja velvollisuudet, kauppariitojen ratkaisun menettelytavat, sekä jäsenmaille niiden pyynnöstä myönnettävät poikkeukset ja helpotukset. Jäsenet seuraavat myös säännöllisin väliajoin muiden jäsenten kansallista kauppapolitiikkaa kauppapoliittisen maatutkinnan avulla.

WTO:n korkein päättävä elin on sen ministerikokous, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Väliaikoina päätöksiä tekee Genevessä pysyvistä WTO-edustajista koostuva yleisneuvosto. Yleisneuvoston alaisuudessa toimii sekä erityis- että alakomiteoita.

WTO tarjoaa kehitysmaille kauppaan liittyvää teknistä apua ja koulutusta, jotta ne voisivat tehokkaammin hyötyä monenkeskisestä kauppajärjestelmästä. WTO toimii yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa mm kauppaan ja kehitykseen sekä ympäristöön liittyvissä kysymyksissä.

WTO:ssa on aloitettu 4. ministerikokouksen päätöksellä syksyllä 2001 laajat kaupan vapauttamiseen tähtäävät neuvottelut. Dohan kauppaneuvottelukierros (DDA) on edistynyt hitaasti ja neuvottelut jatkuvat edelleen.  Neuvottelujen asialista onkin aikaisempaa laajempi sisältäen uusia neuvottelukysymyksiä, lisäksi useilla neuvottelualueilla tavoitteena on parantaa ja tarkistaa nykyisiä WTO-sopimuksia.

Suomi vaikuttaa WTO:ssa Euroopan unionin jäsenmaana. WTO:n kokouksissa 27 jäsenmaan puolesta puhuu EY:n komissio, jolla on kauppapoliittisissa kysymyksissä toimivalta ja aloiteoikeus. EU on WTO:ssa yksi järjestön aloitteellisista ja keskeisistä vaikuttajista.

EU:n kauppapoliittiset tavoitteet ohjautuvat WTO:n neuvotteluihin vasta kun EU:n jäsenmaat ovat sopineet yhteisestä kannastaan. Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan ja valvomaan etujaan EU-maiden yhteistä kannanmuodostusta määriteltäessä. Geneven edustustomme päätehtäviä onkin varmistaa, että Brysselissä pohjustetut näkemyksemme toteutuvat Euroopan yhteisöjen kauppapoliittisissa kannanotoissa WTO:n kauppaneuvotteluissa. Suomen tavoitteena Dohan kierroksella on saada aikaan kestävä ja hyvinvointia globaalisti edistävä lopputulos.

Kauppa ja kehitys

Kauppa- ja kehityskysymykset ovat Genevessä näkyvästi esillä. Kehitysmaiden taloudellista kehitystä ja integroitumista maailmantalouteen pyritään tukemaan kauppapolitiikan ja kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade) keinoin useiden Genevessä toimivien organisaatioiden ja ohjelmien kautta. Edustusto tekee tiivistä yhteistyötä keskeisten toimijoiden kuten WTO:n, UNCTADin (United Nations Conference on Trade and Development), ITC:n (International Trade Centre) ja EIF:n (Enhanced Integrated Framework) kanssa. Suomi rahoittaa näiden järjestöjen kehitysmaille antamaa teknistä apua ja suuntaa tukensa erityisesti LDC-maille ja Afrikalle. Lisäksi Suomi tukee riippumatonta kansainvälistä ICTSD-kansalaisjärjestöä (International Centre for Trade and Sustainable Development), jonka toiminta-ajatuksena on parantaa ymmärrystä kehitys- ja ympäristökysymysten merkityksestä kauppapolitiikassa.

Genevessä edistetään myös DDA-neuvotteluiden yhteydessä syntynyttä Aid for Trade -aloitetta. Sen tavoitteena on parantaa kehitysmaiden kaupankäyntikykyä, jotta ne voisivat tehokkaasti osallistua maailmankauppaan ja hyötyä siitä. Marraskuussa 2007 WTO:ssa järjestetty ensimmäinen globaali AFT-monitorointikokous saa jatkoa alkukesällä 2009.

Geneven kauppa- ja kehitysjärjestöistä suurin on UNCTAD, jonka toiminta pohjautuu kolmeen pilariin: hallitustenvälinen yhteistyö (konsensuksen rakentaminen), tutkimus ja tekninen yhteistyö. Järjestön tulevaisuutta linjattiin huhtikuussa 2008 Accrassa järjestetyssä UNCTAD XII -konferenssissa. Kokouksessa sovitun asiakirjan konkreettinen anti liittyy UNCTADin panokseen kaupan ja kehityksen eri alueilla. EU:n ja Suomen kannalta lopputulos on tasapainoinen kompromissi, joka kattaa mm. EU:n tavoitepaperin prioriteetit: etelä-etelä-kaupan ja alueellisen yhteistyön, perushyödykkeet, investoinnit ja kilpailun sekä UNCTADin vahvistamisen uudistusten avulla.  Edustusto vaikutti osaltaan sekä suoraan että EU:n jäsenenä konferenssin työhön ja päätöksiin.

Talous

UNECE

YK:n Euroopan talouskomissio UNECE perustettiin vuonna 1947 edistämään taloudellista yhteistyötä ja talouskasvua jäsenmaidensa alueella. Sen 56 jäsenmaata, jotka käsittävät niin Euroopan kuin entisen Neuvostoliiton ja Pohjois-Amerikan valtiot, kokoontuvat Genevessä säännöllisesti ECE:n alakomiteoiden ja niiden lukuisten työryhmien kokouksiin.

UNECE:n tehtävänä on laatia sopimuksia, säännöksiä ja normeja sekä erilaisia analyysejä ja tilastoja sen eri toiminta-aloilta. Se tarjoaa neuvoja ja teknistä tukea erityisesti siirtymätalousmaille ja toimii jäsenmaidensa välisenä keskustelufoorumina. Järjestön alakomiteat toimivat seuraavilla aloilla; kauppa, taloudellinen integraatio ja yhteistyö, energia, liikenne, ympäristöpolitiikka, metsät, asuinyhdyskunta, tilastot ja väestöasiat.  

Suomesta ECE:n alakomiteoiden työskentelyyn  osallistuvat pääasiassa eri valtionhallinnon aloja edustavat asiantuntijat. Pysyvän edustuston tehtävänä on edustaa Suomea järjestön päätäntäelimessä, toimeenpanevassa komiteassa ja joka toinen vuosi järjestettävissä komission istunnoissa.

WIPO

Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO (The World Intellectual Property Organization) on yksi YK:n erikoisjärjestöistä. Se on perustettu vuonna 1967 ja sillä on tällä hetkellä 184 jäsenmaata.  Myös n. 250 hallitusten välistä tai kansalaisjärjestöä on saanut tarkkailija-aseman WIPO:n kokouksiin.  Järjestön yleisenä tavoitteena on edesauttaa henkisten oikeuksien suojelua yhteistyössä jäsenmaiden sekä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. WIPO:n päämaja sijaitsee Genevessä Sveitsissä.

WIPO:lle vuosiksi 2008–2009 hyväksytyn ohjelma- ja budjettiasiakirjan mukaisesti strategisena tavoitteena on edistää tasapainoista henkisen omaisuuden järjestelmää sekä toteuttaa sen kehityspotentiaali, vahvistaa henkisen omaisuuden infrastruktuuria, instituutioita sekä henkilöstöä, kehittää kansainvälistä henkiseen omaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, huolehtia laadukkaan kansainvälisen henkisen omaisuuden suojan tarjonnasta sekä kehittää WIPO:n hallinnon tehokkuutta. 

WIPO:n sihteeristö avustaa kokousten valmisteluissa sekä päätösten toimeenpanossa. Kansainvälisten henkisen omaisuuden suojaan liittyvien rekistereiden ylläpito on myös yksi sihteeristön keskeisistä tehtävistä. WIPO:n pääjohtajana toimii Australiasta kotoisin oleva Francis Gurry, jonka toimikausi alkoi 1.10.2008.

WIPO:n korkein päättävä elin on yleiskokous. Tämän ohella useilla eri WIPO:n hallinnoimilla sopimuksilla on omat vuosittaiset päätöksiä tekevät kokouksensa. WIPO:n puitteissa kokoontuu lukuisia pysyviä komiteoita sekä työryhmiä edustaen koko henkiseen omaisuuteen liittyvien kysymysten skaalaa.

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.7.2010


© Suomen pysyvä edustusto, Geneve | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot