Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ihmisoikeudet - Suomen pysyvä edustusto, Geneve : Toimialat : Ihmisoikeudet

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO, Geneve

Mission Permanente de la Finlande
Avenue de France 23, Case Postale 198, 1211 Genève 20, Suisse
Puh. +41-22-919 4242, Fax: +41-22-740 0287
S-posti sanomat.gen@formin.fi
Français | Suomi | Svenska | English | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Ihmisoikeudet

Geneve on yksi keskeisimmistä kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan keskuksista. Kaupungissa sijaitsee YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, ihmisoikeusneuvosto sekä useita ihmisoikeusasioihin keskittyneitä kansalaisjärjestöjä.

Ihmisoikeusneuvosto (ION, Human Rights Council)

YK:n yleiskokous perusti keväällä 2006 ihmisoikeusneuvoston, joka korvasi vuonna 1946 perustetun ihmisoikeustoimikunnan. Ihmisoikeusneuvoston tehtävänä on edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua maailmanlaajuisesti.

Ihmisoikeusneuvostoon kuuluu 47 jäsenmaata, joista kolmannes vaihtuu vuosittain. Neuvoston jäsenmaat valitaan YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa maantieteellisen maaryhmäjaon pohjalta. "Länsiryhmälle", johon myös Suomi kuuluu, on ihmisoikeusneuvostossa varattu seitsemän paikkaa. Jäsenyyskausi on kolmivuotinen, ja maa voi olla jäsen korkeintaan kaksi kautta peräkkäin. Rotaation aloittamiseksi neuvoston ensimmäisissä vaaleissa kuitenkin valittiin arvalla yksi-, kaksi- tai kolmevuotinen jäsenyyskausi. Suomi valittiin jäseneksi neuvoston ensimmäisissä vaaleissa toukokuussa 2006. Suomi sai kuitenkin arvalla vain yhden vuoden jäsenyyden, joten Suomen toistaiseksi ainoa kausi ihmisoikeusneuvoston jäsenenä päättyi jo kesäkuussa 2007.

Neuvosto kokoontuu vuosittain yhteensä kymmeneksi viikoksi vähintään kolmeen yleisistuntoon, joissa pyritään eri tavoin ennaltaehkäisemään ihmisoikeusloukkauksia sekä puuttumaan tilanteisiin, joissa ihmisoikeuksia loukataan. Kaikki YK:n jäsenmaat saavat osallistua neuvoston kokouksiin, mutta ainoastaan neuvoston jäsenet saavat äänestää päätöksistä. Neuvostolla on käytössään yli 50 erityismekanismia, kuten erityisraportoijia, itsenäisiä asiantuntijoita ja työryhmiä, jotka raportoivat neuvoston yleisistuntoihin erinäisistä ihmisoikeuskysymyksistä tai maatilanteista.

Neuvosto toimii aktiivisesti myös yleisistuntojen välillä, jolloin se voi tarvittaessa kokoontua myös erityisistuntoihin. Vuoden 2015 loppuun mennessä on pidetty 24 erityisistuntoa, joista viimeisin käsitteli Burundin ihmisoikeustilannetta.

Ihmisoikeusneuvoston alainen yleinen määräaikaistarkastelu (UPR, Universal Periodic Review) tehdään suurelta osin ihmisoikeusneuvoston yleisistuntojen välillä pidettävissä työryhmäkokouksissa. Yleinen määräaikaistarkastelu tarkastelee kaikkien YK:n jäsenmaiden ihmisoikeustilannetta viiden vuoden välein. Määräaikaistarkasteluja suoritetaan kolme kertaa vuodessa, ja jokaisella kerralla tarkastellaan noin 15 maan ihmisoikeustilanne.

Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laatii käsittelyssä olevan maan ihmisoikeustilanteesta raportin keräten tietoa useista eri lähteistä. Tarkasteltavana oleva maa laatii halutessaan vastavuoroisesti oman kirjallisen selvityksen ihmisoikeustilanteestaan. Muut jäsenmaat saavat osallistua raporttien tarkasteluun ja esittää tarkasteltavalle maalle kysymyksiä ja suosituksia. Näkemystenvaihdon jälkeen tarkastelusta laaditaan raportti, joka sisältää päätelmiä tarkastellun maan ihmisoikeustilanteesta sekä suosituksia tilan kohentamiseksi. Suomen ihmisoikeustilanne tarkastettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2008 ja toisen kerran toukokuussa 2012. Seuraava määräaikaistarkastelu pidetään keväällä 2017.

Lisäksi neuvoston tiimoilla kokoontuu ympäri vuoden erilaisia työryhmiä ja foorumeita käsittelemään temaattisia kysymyksiä, kuten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia sekä rasismia ja oikeutta kehitykseen.

Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR, Office of the High Commissioner for Human Rights)

YK ihmisoikeusvaltuutetun (UNHCHR) toimi perustettiin 1993 Wienin ihmisoikeuskokouksen suositusten perusteella. YK:n järjestyksessään seitsemäntenä ihmisoikeusvaltuutettuna aloitti jordanialainen Zeid Ra'ad Al Hussein syyskuussa 2014. Ihmisoikeusvaltuutettu ja hänen toimistonsa ovat YK:n keskeisin ihmisoikeuselin. Valtuutetun toimiston keskeisin tavoite on edistää ihmisoikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti.

Etusijalla toimiston työskentelyssä on kaikkein vakavimpiin ihmisoikeusloukkauksiin puuttuminen ja kaikkein haavoittuvimpien suojeleminen. Toimisto pyrkii yleisellä tasolla edistämään niin kansalais- ja poliittisia oikeuksia kuin myös taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä oikeutta kehitykseen. Toimisto tekee tiivistä yhteistyötä YK:n jäsenmaiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen ihmisoikeuksien toimeenpanoa ja kunnioittamista valtiollisella tasolla. Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kenttätoimintojen vahvistamiseen on panostettu vuosien saatossa. Valtuutetun toimisto avustaa ihmisoikeusneuvostoa asiantuntemuksellaan ja hallinnollisesti sekä tukee lukuisia komiteoita YK:n kansainvälisten sopimusten noudattamisen valvomisessa.

Suomi tukee ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa vuosittain 2-2,5 miljoonalla eurolla. Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja erityisesti sen perustoimintojen vahvistaminen YK:n sääntömääräisen budjetin kautta on Suomen keskeisimpiä tavoitteita YK:ssa.

Ihmisoikeudet ja Suomi

Suomen pysyvä edustusto osallistuu Genevessä aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston toimintaan ja tekee tiivistä yhteistyötä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa. Vuonna 2012 Suomeen perustettiin YK:n suositusten pohjalta ihmisoikeuskeskus, jonka tarkoituksena on itsenäisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä tuoda yhteen eri ihmisoikeustoimijoita ja valvoa Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten noudattamista.

Suomen ulkoasianhallinnon vuosien 2013–2015 ihmisoikeuspoliittisessa toimintaohjelmassa läpileikkaavina tavoitteina on syrjinnän poistaminen sekä avoimuuden ja osallisuuden lisääminen. Näiden pohjalta valitaan kaksivuotiskausittain kärkihankkeet, joihin keskitytään lähitulevaisuudessa. Kärkihankkeiden ohella Suomi on jatkossakin sitoutunut ihmisoikeuksien edistämiseen kokonaisvaltaisesti.

Syrjinnän poistamisessa halutaan puuttua erityisesti moniperusteista syrjintää kokevien, usein kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen. Syrjinnän kielto on ihmisoikeuksien kulmakiviä. Ihmisoikeudet ovat kaikille samat, mutta tietyt ryhmät joutuvat muita helpommin syrjityiksi. Naiset, lapset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt ovat usein muuta väestöä heikommassa asemassa. Vähemmistöjen osalta syrjinnän perusteet voivat olla kielellisiä, etnisiä, uskontoon tai muuhun vakaumukseen tai esim. seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli- identiteettiin perustuvia. Vailla virallista rekisteröintiä olevat ei-kansalaiset ovat usein kaiken kansallisen oikeussuojan ulkopuolella, vaikka yleismaailmalliset ihmisoikeudet koskevat myös heitä.

Lisäksi hallinnon avoimuuden ja osallisuuden lisäämistä sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien edistämistä pidetään tärkeänä. Nämä tavoitteet otetaan huomioon ja niitä pyritään aktiivisesti edistämään kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Suomen hallitus pyrkii tekemään yhteistyötä myös kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä kotimaisessa, että kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa.

*****

LINKIT

Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka:

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49583&culture=fi-FI&contentlan=1

Ihmisoikeuskeskus:

http://www.ihmisoikeuskeskus.fi

© Suomen pysyvä edustusto, Geneve | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot