Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Terveys - Suomen pysyvä edustusto, Geneve : Toimialat : Terveys

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO, Geneve

Mission Permanente de la Finlande
Avenue de France 23, Case Postale 198, 1211 Genève 20, Suisse
Puh. +41-22-919 4242, Fax: +41-22-740 0287
S-posti sanomat.gen@formin.fi
Français | Suomi | Svenska | English
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Terveys

Maailman terveysjärjestö WHO

WHO on Suomen terveyspolitiikan kehittämisen ja arvioimisen tärkein kansainvälinen yhteistyökumppani. STM vastaa pääasiallisesti Suomen ja WHO:n hallitusten välisestä yhteistyöstä ja koordinoi yhteistoimintaa UM:n ja muiden ministeriöiden kanssa. WHO:n asiantuntijayhteistyöstä vastaavat lisäksi muut kansalliset terveysinstituutiot.

WHO perustettiin vuonna 1948 ja se on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna ja luotettuna kansainvälisenä toimijana. WHO:n tavoitteeksi määritellään järjestön peruskirjassa mahdollisimman hyvän terveyden turvaaminen kaikille ihmisille. Terveyskysymykset ovat keskeisellä sijalla vuosituhatjulistuksessa; kolme julistuksen kahdeksasta tavoitteesta liittyy suoraan terveyteen. Nämä tavoitteet koskevat lapsikuolleisuuden vähentämistä, äitien terveydenhoidon edistämistä sekä HIV/AIDSin, malarian ja muiden tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon tehostamista.

WHO:n ylin päättävä elin on vuosittain toukokuussa kokoontuva yleiskokous, jonka tehtävä on päättää terveyspoliittisista linjauksista. Yleiskokouksen asioita valmistelee ja sen päätöksiä toimeenpanee 34-jäseninen hallintoneuvosto. Suomi osallistuu aktiivisesti WHO:n keskeisten toimielinten työhön. Pysyvä edustusto ylläpitää tiivistä yhteistyötä WHO:n sihteeristöön myös kokousten väliaikoina. Suomelle tärkeitä asioita pyritään edistämään paitsi suoraan kahdenvälisesti, myös yhdessä muiden EU- ja pohjoismaiden kanssa. Aktiivinen osallistuminen erilaisiin valmisteleviin kokouksiin on keskeinen osa pysyvän edustuston päivittäistä työtä.

WHO:n kiinalainen pääjohtaja Margaret Chan on toiminut tehtävässään vuodesta 2007. Chanin päätoiminta-alueita ovat erityisesti Afrikan alueen naisten ja lasten terveystilanteen kohentuminen, ympäristömuutosten terveysvaikutukset ja terveys turvallisuuskysymyksenä sekä laaja-alaisena kehityskysymyksenä. Valmistautuminen maailmanlaajuiseen influenssapandemiaan sekä yhteistyö muiden YK-järjestöjen kanssa ovat järjestön ajankohtaisimpia tehtäviä.

SARS-epidemian kukistaminen, onnistunut toiminta Aasian luonnonkatastrofeissa sekä huoli tarttuvien tautien leviämisestä ovat kasvattaneet WHO:n poliittista painoarvoa sekä päättäjien että suuren yleisön silmissä. Terveys on nostettu keskeiseksi osaksi myös muiden kuin perinteisten terveystahojen agendaa ja kansainvälinen rahoitus terveyssektorille on kasvanut ennennäkemättömällä tavalla viime vuosina. Terveyden painoarvo turvallisuuskysymyksenä on korostunut edelleen viime vuosina. Pääjohtaja Chanin onnistunut kausi on lisännyt uskoa järjestön kykyihin. Järjestö on tehostamassa hallintoaan monin uudistuksin, joiden osalta lähivuodet tulevat olemaan ratkaisevia.  

Vuonna 2008 Suomen kehitysavun varoista maksettu tuki WHO:lle oli 2 miljoonaa euroa. Suomi on ollut pioneerimaita aikanaan perusterveydenhuollossa ja Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman kehittämisessä sekä sittemmin Terveyttä kaikille vuoteen 2015-ohjelmassa. Kroonisten tautien ennaltaehkäisy, mielenterveystyö, tupakointi, terveet elintavat sekä perusterveydenhuollon kehittäminen ovat Suomelle tärkeitä alueita. Suomi vaikutti WHO:ssa mm. tupakoinnin kontrollia koskevien sopimusneuvottelujen käynnistymiseen. Suomi on myös osallistunut aktiivisesti tarttuvien tautien, kuten HIV/AIDSin ja tuberkuloosin torjuntaan, sekä uusien rokotteiden kehittämiseen. Ajankohtaisia ja Suomelle tärkeitä teemoja ovat varautuminen mahdolliseen maailmanlaajuiseen influenssa-pandemiaan, YK:n vuosituhatjulistuksen terveyteen liittyvien tavoitteiden toteutuminen, YK-reformin edistyminen sekä kehitysmaiden lääkkeidensaannin
edistämistä käsitelleen työryhmän työn seuraaminen. 

YK:n HIV/AIDS-järjestö UNAIDS

Globaalin terveyden alueelle kuuluvista ongelmista mittavin ja näkyvin 1990-luvulta alkaen on ollut HIV/AIDS-epidemia. Siinä vaiheessa kun taudin merkitys kestävän kehityksen kannalta alettiin ymmärtää, siihen päätettiin vastata vuonna 1996 perustamalla YK:n AIDS-ohjelma eli UNAIDS. UNAIDS johtaa ja koordinoi YK:n HIV/AIDSin vastaisia ponnistuksia.  Se koostuu kymmenestä YK-järjestelmän organisaatiosta (UNICEF, UNDP, UNFPA, UNODC, UNESCO, WHO, ILO, WFP, UNHCR ja Maailmanpankin), joiden AIDS-työtä UNAIDS koordinoi. UNAIDSin tehtävänä on HIV-AIDS-tietoisuuden lisääminen sekä HIV/AIDS-strategioiden laatiminen.

Pääjohtajana toimivan belgialaisen lääkärin Peter Piotin toinen toimikausi päättyy vuoden 2008 lopussa.  UNAIDSin tärkein hallintoelin on rotaatioperiaatteella 22 hallituksesta, YK:n järjestöistä sekä kansalaisjärjestöistä koostuva johtokunta, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Jäsenmaat ovat järjestäytyneet edelleen maaryhmiksi. Johtokunta käsittelee ajankohtaisia asioita sekä ennalta valittuja erityisteemoja. 
Suomi toimi viimeksi johtokunnan jäsenenä vuonna 2005 ja on senkin jälkeen toiminut erittäin aktiivisesti sihteeristön työn tukemiseksi. Geneven pysyvä edustusto on tärkeä linkki yhteistyössä suomalaisten alan asiantuntijoiden ja UNAIDSin sihteeristön välillä.

Suomi on tukenut UNAIDSin toimintaa alusta alkaen ja järjestö on nykyisin Suomen HIV/AIDS-rahoituksen tärkein kansainvälinen kanava.
Suomi kuuluu järjestön päärahoittajamaihin yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ja on tärkeä kumppani myös politiikka-asioissa. Vuonna 2008 Suomen tuki järjestölle oli 7,5 miljoonaa euroa. Suomi kohdentaa osan tuestaan naisten ja tyttöjen HIV/AIDS-työlle ja korostaa politiikka-linjauksissaan erityisesti kokonaisvaltaisen ennaltaehkäisyn merkitystä sekä ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa.

Suomen kannalta keskeisiä teemoja ovat UNAIDSin sitoutuminen YK-reformiin, kokonaisvaltainen ennaltaehkäisy ja hoito, HIV/AIDS-tietoisuuden kasvattaminen sekä naisten, tyttöjen ja muiden haavoittuvien ihmisryhmien asema.

UNAIDSissa ollaan laatimassa järjestöevaluaatiota, jonka tavoitteena on osoittaa, mikä on UNAIDSin lisäarvo kansainvälisellä kentällä ja miten sen tulee kehittää toimintaansa vastaamaan pitkän tähtäimen tarpeita. 

Globaali terveysrahasto GFATM (Global Fund to fight HIV/AIDS, malaria and tuberculosis) 

Globaalirahasto on vuonna 2002 perustettu rahoitusmekanismi, jonka pyrkimyksenä oli uusien rahavirtojen ohjaaminen erityisesti HIV/AIDS-työhön sekä laajan toimijajoukon (ml yksityissektori) yhdistäminen. Perusajatuksena oli luoda innovatiivinen rahoitusmekanismi, joka kerää uusia rahoittajia yhteiskunnan eri sektoreilta perinteisten kehitysyhteistyökumppaneiden lisäksi ja mobilisoida rahaa, jota ei muuten kohdistettaisi kehitysapuun.

Rahasto tukee noin 400 tuberkuloosi-, malaria ja HIV/AIDS-ohjelmaa eri maissa ja toimii läheisessä yhteistyössä Maailman terveysjärjestön ja YK:n HIV/AIDS-ohjelma UNAIDSin kanssa. Globaalirahasto korostaa olevansa ainoastaan varojen hallinnoija, ei operatiivinen järjestö. WHO vastaa normatiivisesta työstä ja UNAIDS laajemmista strategioista. GFATM on suurin kansainvälinen tuberkuloosi- ja malariaohjelmien rahoittaja, joskin rahoituksesta yli puolet suunnataan HIV/AIDS-ohjelmille. 

Suomi liittyi rahastoon vuonna 2006 kolmella miljoonalla eurolla. Vuonna 2007 rahoituksemme nousi 3,5 miljoonaan euroon. Osallistuminen rahastoon antaa Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa HIV/AIDS-ohjelmien sekä malarian ja tuberkuloosin vastaisten toimien hallinnoimiseen. Suomi seuraa aktiivisesti rahaston yhteistyötä WHO:n ja UNAIDSin kanssa. Rahaston painotus on lääkehoidossa, joskin ennaltaehkäisyyn ja terveysjärjestelmien vahvistamiseen on panostettu viime vuosina enemmän.

Rahastoa johtaa ranskalainen Michel Kazatchkine. Ylin päättävä elin on hallintoneuvosto, johon kuuluu yhteensä 23 hallitusten, yksityissektorin, kansalaisjärjestöjen ja tartunnan saaneiden edustajaa.

 

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 5.12.2008


© Suomen pysyvä edustusto, Geneve | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot